torstai 10. syyskuuta 2009

Kisut

Näistä veitikoista en olekaan kirjoitellut pitkiin aikoihin eli Nipsusta ja Hemulista. Kyllä on saanut monet naurut näiden kanssa nauraa kun yhdessä keksivät kyllä ajanvietettä telmimisen merkeissä.
Joskus pitää ottaa seinistä tukea etteivät vie juostessaan talon emäntää nurin. Kuusikiloisella kollilla on kuitenkin massaa vauhdissa sen verran että siinä polvet notkuu kun törmäyslinjalle osuu.
Illat ovat juuri virkeintä aikaa ja silloin juostaan huoneesta toiseen ja loikitaan tasolta toiselle. Molemmat pitävät kyllä huolen että haluavat vuorotellen olla kissa tai hiiri. Kovassa vauhdissa sitten välillä pyöritään villisti ympäri lankakeränä pitkin lattiaa ettei erota kumpi on kumpi. Leikin jälkeen voi sitten jo levähtää...

Tässä olin ostanut kiipeilypuuhun uutta turkista metrin verran ja hetihän siihen piti molempien käydä köllöttelemään ja hajumerkkejä jättämään.

1 kommentti:

Karjalan Kurtturuusu kirjoitti...

En lakkaa ihailemasta näitä sinun kissojasi, ovat niin kauniita sekä hyvin hoidettuja, turkki on sileä ja kiiltää. Kyllä minunkin mieleni tekisi kisaa, mutta kun on liikkuvaista sorttia jäisi kissa usein yksin eikä sellainen taas käy. Kauniita joulukortteja olet tehnyt, sekä kivoja löytöjä olet löytänyt kirppikseltä.